Urmas on täällä! Ja sen kyllä huomaa... Ensimmäinen ilta meni nukkuessa ja ihmetellessä yhtäkkistä kodinvaihdosta, mutta seuraavana aamuna alkoi jo löytyä virtaa. Eikä se virrantulo näytä loppuvan lainkaan! Hain kotiin rauhallisen pennun, ja nyt minulla on täällä pieni nöyhtäpallero, joka poukkoilee sinne tänne..
Muuhun laumaan ollaan tutustuttu pikku hiljaa. Koiria voi tarkkailla kiipelilypuun turvallisista korkeuksista, mutta liki jos tulevat niin niille täytyy sähistä. Wagner-kissa on hurjan pelottava, tai niin ainakin yritetään kovasti vakuutella, mutta kyllä sen häntää voi lätkiä kun silmä välttää.
Wagner on kyllä hirveän kivasti suhtautunut tulokkaaseen: Se yrittää kaikin mahdollisin äänin ja elein viestittää Urmakselle, että se on liikkellä rauhan merkeissä ja tahtoisi leikkiseuraa. Urmas sen sijaan ei arvosta tätä tarjousta, vaan haistattelee päin naamaa. Nuoret...
Tässä Urmaksen mielipide kaikesta:
ccccccccccccccccdb c0 rrrrroooxxxx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti