lauantai 5. marraskuuta 2011

Piinaviikko

Ruokaa, on. Leluja, on. Harja, on. Vessat, on. Urmas, viikon päästä on..

Yritän olla ajattelematta pientä pörröistä kissanpentua, mutta jotenkin se hiipii hiljaa jostain piilostaan ja aloittaa alitajunnassani kauhean mellakan laittaen kaiken sekaisin. Välillä hihkun ja nauran, välillä tuijotan tyhjyyteen ja silmissäni kimmeltää kyyneleet. Tiedän jo nyt, että ensimmäisenä yönä en nuku varmaan silmällistäkään, vaan tuijotan kissiä hölmö hymy naamallani. Katti käyttää pohkeitani raapimispuuna, ja minä virnistän onnellisena ja mietin kuinka ihana se onkaan. Verhoista tehdään matonkuteita, ja minä ihastelen pikkukisun ketteryyttä. Tyynystäni tehdään uusi vessa, ja minä rakastuneena huokaisen, kun mamman muru on niin suloinen.... 

Olen kajahtanut, tiedän sen, mutta koko ajan lähempänä tavoitettani: Isona minusta tulee crazy cat lady!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti