Urmas on suunnattoman utelias kaveri. Sitä jaksaa kiinnostaa aivan kaikki arkisetkin askareet päivästä toiseen. Ruuanlaitossa se on aina mukana tarkastaen raaka-aineet, kulhot, kipot ja kattilat, varmistaa työvaiheiden sujuvuuden ja lopulta lopputuloksen. Se istuu sylissäni kun olen tietokoneella, parantelee välillä kirjoituksiani mieleisekseen ja seuraa ruudulla näkyviä liikkeitä. Se kököttää saunan lasioven takana, ja seuraa tarkkaan saunomisen joka ikistä vaihetta, ja yrittää päästä perille sihinän ja höyryn lähteestä. Mikään asia ei ole Urmaksen mielestä liian tylsää tarkkailtavaksi!
Joulua oli niin mukava laittaa, kun oli pikku apulainen koko ajan auttamassa. Urmaksen kanssa kaivoimme muovikuusen paketistaan, ja Urmas tarkasti sen kunnon. Koristeet haettiin yhdessä kaapista, ja Urmas testasi niiden kestävyyttä sillä aikaa kun minä kokosin kuusta. Koristeluvaiheessa Urmas oli varmistamassa, että pallot ja kellot ja muut olivat varmasti ripustettu hyvin oksille, etteivät vaan pääse sieltä putoamaan. Lopulta ihastelimme yhdessä koko komeutta, minä hieman kauempaa, Urmaksen ottaessa selvää kuusen sisimmästä. Tämän jälkeen ankkuroimme kuusen kattoon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti